Luukku 24/24: Hyvää joulua!

Mikä tekee joulusta erityisen? Se on varmasti se joulun taika, joulun voima. Joulu tekee meistä ihmisistä laupeita, rauhallisia ja hyväsydämisiä muita kohtaan. Joulu yhdistää meidät.

Ensin se lähentää perheiden välejä ja joulu tuottaa myös yhteenkuuluvuuden tunnetta koko maahamme. Jouluna maassamme leijailee ihanaa lämmön ja rakkauden henkeä.

Jouluna ihmisillä on hyvä tahto ja maassamme on levollista asua. Joulun taika saa tämän aikaan. Olisipa meillä joulu ainainen.

Rauhallista joulua kaikille,

Viltsu

Luukku 23/24: Joulupukki matkaan jo käy

Usea ihminen on varmasti kateellinen minulle. Moni ihminen haluaisi tehdä työtä, jolla saisi samalla julkisuutta ja mainetta, mutta ei kai kukaan voisi tehdä näin julkista työtä kuin mitä minä teen?

Minuthan tietävät melkein kaikki maailman ihmiset. Ja joulun aikaan minusta varsinkin puhutaan ja kirjoitetaan. Jotkut ihmiset haluavat myös esiintyä minuna ja matkia minua. Minua myös odotetaan sankoin joukoin. Tuon ilon monelle ihmiselle, varsinkin lapsille. Näiden lisäksi minusta on tehty paljon myös satuja, tarinoita ja elokuvia.

Minähän olen julkkis! Oikein superjulkkis. Ei kai kukaan muu kuin Paavi tee tässä maailmassa yhtä tunnettua työtä kuin minä. Minä saan tahtomattanikin paljon julkisuutta ja tunnettuvuutta, vaikka en edes sitä ole itse tahtonut. Enkä ole elämässäni koskaan edes twiitannut tai facettanut.

Kovat jätkät kai saavat julkisuutta ja nousevat ihmisten suosioon ihan vain teoillaan. Minä olen vissiin tällainen kova jätkä, mutta ei tämä julkisuus nyt niin hienoakaan ole. Alkuun, jo monia vuosia sitten kun aloitin työni, niin julkisuus tuntui vielä superhienolta ja uudelta asialta. Nyt, kun on jo joulu toisensa perään pyörinyt julkisuudessa niin siihenkin on jo tottunut.

Ja tällainen, näin iso tunnettuvuus mikä minullakin on, kääntyy välillä riippakiveksikin. Kaupoissa ja toreilla ei voi oikein käydä ilman etteikö vähintään yksi ihminen tulisi puhumaan minulle ja pyytämään nimmariani. Minut tuntevat kaikki, jolloin minun kanssa haluavat kaikki myös jutella. Tällainen on välillä varsin väsyttävää.

Minä en tätä työtäni teekään julkisuuden takia, vaikka työni tunnettu ja huomiota osakseen keräävä työ onkin. Teen tätä työtäni ennen kaikkea ihmisten palvelemisen takia ja ihmisten ilostuttamisen takia. Ammattini on palvelutyö ja asiakkaitani ovat kaikki maailman ihmiset.

Parasta työssäni on lasten ilostuttaminen. Se tuottaa minulle suurta iloa, kun saan jouluna ojentaa lapsille lahjoja. Se lapsesta huokuva riemu on sanoin kuvaamaton. Siinä tulee tippa linssiin.

Olen miettinyt eläkkeellekin jäämistä jo, mutta en malta jäädä. Jäisin paljosta sen jälkeen paitsi. En pystyisi enää niiin paljoa ihailla lasten intoa ja riemua. Ja sitä paitsi kestään alaisestani ei ainakaan vielä ole tähän puuhaan minun tilalleni.

Tänään se taas päivä on, kun lähdemme kiertelemään maailman koteja tonttujen ja porojen kanssa. Lähdemme reissuun myöhään tänäiltana, ehdimme siten jakaa lahjat ajoissa kaikille ihmisille.

Meillä on edessä raskas rupeama, mutta sen tekee innolla, kun saa samalla ilostuttaa teitä.

Hauskaa joulua. Huomenna nähdään,

Joulupukki

Luukku 22/24: Mikä joulu?

No niin. Nyt ei enää kestä kauaa kun pikkulasten ja vähän meidän isompienkin kakaroitten jännitys loppuu. Se on nimittäin kohta se joulu, jo kahden yön päästä. Kovasti siitä joulusta on täällä Viltsunkin joulukalenterissa kirjoitettu, mutta mikä se sellainen kumman joulu edes on?

Joulu on monelle meistä lukuisten perinteiden sävyttämä juhla. Tosin, niitäkin poikkeuksia löytyy, jotka luikkivat joulua pakoon vaikka ulkomaille, mutta useimmiten joulua vietetään rutiininomaisin tavoin.

Vaikka eihän se joulu koskaan täysin samanlainen ole. Joulut vaikuttavat vuosi toisensa perään samanlaisilta, mutta kukin joulu on silti jollain tavalla erilainen. Jokaisessa joulussa on mukana oma lisämausteensa, joka tekee joulusta erilaisemman kuin mitä aiemmat joulut ovat olleet.

Eikös olekin? Ei ne joulut koskaan täysin identtisiä ole. Joskus on joulupukki jättänyt lahjat vain kuistin portaille, joskus on riisipuuroon unohtunut pistää manteli ja joskus on taas joulukuusi kaatunut kun isä on hiukan humalapäissään riehunut huushollissa. Jokainen joulu on aina jollain tavalla erilainen.

Joulut ovat toinen toistaan erilaisempia, mutta mikä se kumman joulu sitten on? Kuinka joulua pitäisi kuvailla?

Yksinkertaisesti selitettynähän, joulu on kolmipäiväinen juhla, jota vietetään Jeesus-pojan syntymän kunniaksi. Joulua juhlitaan 24.-26. joulukuuta välisenä aikana. Tätä se joulu on. Tätähän se joulu on pähkinäkuoressaan, mutta voi joulua kai kuvailla enemmänkin. Sen verran merkittävä juhla joulu kuitenkin vaikuttaa meille olevan.

Joulu on monelle suomalaiselle iso juhla. Ei kai me muuten aherrettaisi töitä joulun eteen niin paljoa? Ja emme kai me muuten ennakkorummutettaisi joulua niin kovaäänisesti? Monet meistä paiskivat hiki hatussa töitä joulun eteen vähintään kuukauden verran, vaikka itse juhla kestää kolme päivää.

Mitä joulu on? Sen tiedän minäkin, että joulu on punainen. Joulun juhlintaa leimaa vahvasti punainen väri. Joulupukki tonttuineen on pukeutunut punaiseen ja kotejamme koristavat monet punaisen väriset somisteetkin. Joulun punaisuutta voi kyllä ajatella syvällisemminkin. Punainen väri symbolisoi sellaista lähimmäisen rakkautta, joka jouluun vahvasti liitetään.

Joulun merkitys tulee siinäkin esille, että joulua voi kuvailla niin monin eri tavoin. Joulu tarkoittaa meille lukuisia eri asioita. Vähän niin kuin rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Kaikki varmaaan tietävät, että joulu on rauhoittumisen aikaa. Joulu on myös perheiden ja muiden tärkeiden ihmisten yhteistä aikaa. Aikaa, aikaa. Joulu on kaiketi myös välittämisen aikaa.

Hiukan, jos eri perspektiivistä joulua ajattelemme, niin joulu on levon aikaa. Jouluna lepuutetaan sekä itseämme että hermojamme. Jouluna heitetään arkihuolet unholaan ja otetaan rennosti. Huilaillaan.

Joulun voi määritellä olevan myös herkuttelun ja ylensyönnin juhla. Kaapit ja pöydät notkuvat jouluruoista ja leivonnaisista sekä suklaasta. Näitä pistellään sitten kitaan niin, että vyöt paukkuvat. Ylensyöminen kuuluu olennaisesti joulun viettoon.

Joulu on myös ilon ja hassuttelun juhla. Silloin punaisiin asusteisiin sonnustautuneet mielikuvitushahmot ovat liikkeellä ja monet meistä uskovat niihin. Lisäksi jouluna leijuu ilmassa taikaa ja ilo raikaa.

Se on hyvä, että meillä täällä Suomessa on ankean arjen keskellä joulukin, jolloin viimeistään osaamme ottaa hiukan iisimmin ja osaamme olla positiivisia ja iloisia. Joulu on mielestäni tärkeä juhla juuri senkin takia, että se on ilon juhla.

Ja loppupeleissä, ei joulua voi liian tarkkaan kuvailla. Jokainen viettää sellaisen joulun kuin haluaa viettää. Ei ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa juhlia joulua. Oikeastaan, paras tapa juhlia joulua on tehdä joulusta omannäköisensä juhla.

Iloista joulun odotusaikaa kaikille,

Viltsu

Luukku 21/24: Monet joululaulut herkistävät mielen

Otan kupin kahvia käteeni ja pistän Youtubesta soimaan Katri Helenan Joulumaa-laulun. Tämä laulu se jollain tavallla osaa aina herkistää mieleni. Varmaan yksi syy siihen on sekin, että Joulumaa oli äitini lempijoululaulu. Ja onhan tämä laulu hieno, Joulumaa-kappaleessa on mielestäni kauniit ja osuvat sanat.

Olen luultavammin nolo, mutta minun on myönnettävä, että tykkään joululauluista. Mielestäni joululaulut ovat mainettaan paljon parempia. Yleisen ”totuuden” mukaanhan joululaulut ovat kai niitä helvetin ärsyttäviä ja loppuun vingutettuja hoilotuksia.

Niitä hoilotuksia, joita jouluisin tulee pakostakin kuunneltua, vaikka ei edes itse tahtoisi. Jos ei lauluja muualla kuule, niin sitten viimeistään marketeissa. Siellähän ne raikuvat ämyreistä ja niitä on pakko kuunnella ostosreissujen yhteydessä.

Mutta ei. Ei joululaulut niin kamalia ole kuin miksi niitä herkästi arvostellaan. Moni joululauluista ovat tosi hienoja kappaleita. Osa joululauluista on jopa niin kauniita kappaleita, että ne herkistävät mielen ja saavat tipat linssille.

Useissa joululauluissa on kaunis sanoitus, hieno sovitus ja upea musiikki. Monet joululaulut nostattavat sitä joulutunnelmaa, herkistävät mieltä ja saavat muistelemaan jopa menneitä aikoja. Osalla joululauluista on minuun jopa yllättävänkin iso vaikutus.

Mielestäni kauniimpia joululauluja ovat nämä vanhempaan kaartiin lukeutuvat joulukappaleet, kuten Varpunen jouluaamuna, Sylvian joululaulu, Joulumaa, Heinillä härkien kaukalon, Näin sydmäeeni joulun teen ja Tonttu. Varsinkin nämä joululaulut saavat tunteeni pintaan.

Niin kuin tämä Joulumaan kertosäe: ”Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta. Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta. Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä. Joulumaa, jos jokaiselta löytyy sydämestä.”

Tai kaunis teksti on myös tämä tekstin pätkä, jolla Näin sydämeeni joulun teet- laulu alkaa. ”On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen, ja sanaton on sydämeni kieli. Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli. Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen. Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.”

Nämä joululaulujen tekstinäytteet ovat hyviä esimerkkejä siitä, että osa joululauluista on tosi kauniita kappaleita. Joululaulujen sanat parhaimmillaan koskettelevat tunteita ja pistävät ajattelemaan. Kenties jopa muistelemaan menneitä aikoja ja menneitä jouluja.

Esimerkiksi Näin sydämeeni joulun teen- kappale on hieno kuunnella jouluaattoiltana tai jopa yöllä. Ja muistella kaiholla edesmenneitä läheisiä ja miettiä joulun merkitystä. Tällainen hetki koskettaa mieltä.

Uudemmat joululaulut eivät tosin minuun kuten ei moneen muuhunkaan suomalaiseen ole niin suurta vaikutusta tehneet kuin nämä vanhemman kaartin laulut. Uudemmat joululaulut eivät vain yksinkertaisesti sytytä eikä niistä muodostu samanlaisia klassikoita kuin näistä varmaan ikuisesti joulun soittolistoilla pysyvistä kappaleista.

Tosin Suvi Teräsniska on yksi nuoremman polven joululaulujen laulajista, joka on onnistunut tekemään kauniita uusia joululauluja. Teräsniskakin on kuitenkin lähinnä vain hieno poikkeus.

Joululaulut kuuluvat olennaisesti joulun viettoon ja ne nostattavat myös joulun tunnelmaa. Joululaulujen arvoa nostattaa paljon sekin, että niillä on usein huippuluokan artistit esittäjinä. Tällaisia laulajia ovat muun muassa Katri Helena, Vesa-Matti Loiri ja jo nykyään eturiviin noussut edellä mainittu Suvi Teräsniska. Sekä jo keskuudestamme poistunut Kari Tapio ja Eino Grön.

Ovathan joululaulut sinänsä myös poikkeus lauluvalikoimissa, että harva, ainakaan harva suomalainen laulu jää yhtä pysyvästi soittolistoille pyörimään kuin joululaulut. Tosin ei joululaulujakaan soitateta kuin joulun aikaan, mutta edes silloin noita kappaleita jaksetaan soitattaa vuosi toisensa perään.

Ja sen lisäksi, että joululaulut kuuluvat olennaisesti joulun viettoon, niin joulun viettoon kuuluu läheisesti myös eräät joululaulujen pohjalle tehdyt perinteiset joulutapahtumat. Varsinkin perinteiset joulunalustapahtumat kuten kauneimmat joululaulut ja monet joulukonsertit.

Minä itse menen huomenna Paula Koivuniemen joulukonserttiin Hämeenlinnan kirkkoon. Odotan edessäni olevan hieno ilta, sillä Koivuniemi on kuitenkin yksi eturivin laulajistamme ja kirkko varmasti kaunis ja tunnelmallinen esityspaikka varsinkin joululauluille.

Luukku 20/24: Miksi joulua pitäisi vihata?

Joulu on ihana. Jouluna sitä mieli herkistyy ja onnea riittää. Voi kuinka lutuista. Vai onko? Onko joulu aina niin valloittavan ihana vai voisiko joulua jopa vihata? Mitä syitä kenelläkään olisi vihata joulua?

No, vaikka näitä syitä.

Joulu on kamalaa hössöttämisen aikaa. Silkkaa hössötystä koko joulujuhla ja stressiäkin pukkaa kaiken muun pahan lisäksi. Ehtiikö sitä varmasti tekemään kaiken jouluksi? Muistanko edes tehdä ja hankkia sen, sen, sen... niin ja sen ja sen asian jouluksi?

Iso kasa lahjoja pitää ideoida ja hankkia, ruoat pitää valmistaa, paikat puunata hammasharjan kanssa tiptop-kuntoon. Hermot menevät riekaleiksi!

Joulu on kamalaa hössöttämisen aikaa ja hössötystä sekä tössötystä lisäävät vain yli-innokkaat ja jännityksestä kiljuvat kakarat. Kuka hullu tästä voisi tykätä?

Joulu on myös teennäisyyden juhlaa. Jouluna pitää leikkiä kilttiä, hyvätapaista ja mielistellä ihmisille. Sekä tietenkin leikkiä tyytyväistä ilmettä silloin, kun saa lahjoja. ”Kyllä minä tästä pidän”. Vaikka kulman takana kiikuttaisikin saamansa lahjan heti divariin taskurahojen saamisen toivossa. Kuka hullu tästä voisi tykätä?

Jouluna tungetaan napaan samoja ruokia päivästä toiseen. Ruokia tungetaan suuhun siihen tahtiin, että niihin jo kyllästyy. Joulu aiheuttaa monesti myös lisäkiloja vyötärön seudulle. Kuka hullu tästä voisi tykätä?

Joulua voi vihata myös tonttujen takia. Nehän ovat kammottavia ja ikeitä pikkuotuksia. Ja joulun aikaanhan tontut kiertelevät ja niitä voi nähdä kurkistelemassa ikkunoiden takana. Pelottavaahan tällainen on ja kukaan ei varmastikaan enää tästä tykkää.

Joulu on myös kaupallisuuden juhlaa. Ihmiset ryntäilevät hullun kiilto silmissä lahja- ja jouluruokaostoksilla ja kauppojen kassat kilisevät euroista. Joulun aikana on myös hirveä määrä mainostamista. Osta sitä! Osta tätä! Ja ihmiset ostavat.

Ostavat turhiakin romppeita, jotka jäävät lähinnä vain pölyttymään kaappien hyllyille. Kuka tästä voisi tykätä? Vieläpä, kun jouluna kuluu iso tukku rahaa.

Joulu on myös väkinäistä juhlintaa. Onko pakko jos ei taho? Pitäisi juhlia joulua ja leikkiä piirileikkejä Porsaita äidin oomme kaikki ja joulupuu on rakennettu musakappaleiden tahdissa, vaikka ei tippaakaan huvittaisi. Aivan niin, tästä ei varmaan tykkää kukaa?

Ja kaiken muun pahan lisäksi, joulun aika on myös joululaulujen pakkosoitantaa. Joulurenkutuksia joutuu kuulemaan väkisin, vaikka ei edes haluttaisi. Jos näitä veisuja ei muualla kuule, niin sitten ainakin marketeissa. Eihän tästä voi kukaan tykätä?

Joulu on myös tosi epäreilu juhla. Monet suomalaiset juhlivat joulua riemumielellä ja istuvat herkkujen ääressä aattona, vaikka joillakin suomalaisilla ei ole edes mahdollisuuksia moisiin ylellisyyksiin.

Jotkut onnettomat joutuvat jouluna kärsimään kännäävistä ja tappelevista vanhemmista, kärsimään kurjuudesta ja köyhyydestä sekä kärsimään mahdollisesti myös joulutöistä. Eihän tässä ole mitään järkeä?

Joulua voisi ihan hyvin syin vihata, mutta ei kai sellaisesta ainakaan kukaan voisi tykätä? Tungetaan nämä jouluinhoilut hornan tuuttiin ja jatketaan joulun innokasta odottamista.

Onneksi löytyy sittenkin enemmän syitä siihen, miksi joulu on hieno ja paikkansa ihmisten kalentereissa ansainnut juhla.

Luukku 19/24: Kuusi tuo joulun tunnelmaa

Mikä tuo joulun tunnelmaa kotiin? Yksi isoimmista joulun tunnelman tuojista lienee joulukuusi. Pihalta kannetaan sisälle kuusi, se koristellaan erilaisin helyin ja rihkamin sekä kuusen latvaan ripustetaan vielä latvatähti. Tällainen varsin usein olohuoneessa seisova kuusen komistus sitten hehkuu joulun tunnelmaa ja tartuttaa sitä meihin joulun juhlijoihin.

Joulukuusi-perinne on varsin pitkä. Ensimmäisen kerran kuuset kanniskeltiin koteihin jouluna jo 1800-luvulla. Joulukuusen tuominen kotimme sisätiloihin on meille tärkeä perinne ja tapa, joka meille tätä joulufiilistä tuottaa.

Voi joulukuusi-perinteen ja sen järjellisyyden kyllä myös kyseenalaistaakin. Onko järkee vai ei? Iso puu kannetaan pirttiin sisälle ja sitten se vielä pitää koristellakin. Sen jälkeen kuusi seisoo pirttiemme sisätiloissa noin loppiaiseen asti ja tänä aikana kuusi varistelee ison osan neulasistaan lattialle.

Kuusesta jäljellä olevat rippeet kannetaan ulos ja mitä meille jää jäljelle? No, kotiimme jää jäljelle iso läjä kuusen pudnnoeista neulasista aiheutunutta siivottavaa. Paljon siistimpää olisi viettää joulu ilman kuusta.

Onhan tietenkin muovikuusetkin, mutta ne ovat epäaitoja eivätkä yllä korvaamaan aitoa kuusta. Ja oli kuusi sitten aito tai muovinen, niin joutuu siitä varsin usein pulittamaan myös aimo annoksen kahisevaa.

Lisäksi kuusta pitää varsin usein kastella, joka saattaa olla vaivalloista sillä pitäähän kuusta kastellessa kumarrella kuusen oksien alle ja tapella kuusen neulasten kanssa.

Aina ei onneksi tarvitse kuitenkaan olla niin järjellinen vaan etenkin jouluisin on lupa olla hieman tonttu. On joulukuusiperinteessä sitten järkeä tai ei, niin kuusi vain yksinkertaisesti kuuluu jouluun. Ja joulukuusi on varsin kaunis ilmestys pirteissämme jouluisin.

Ja jo joulukuusen koristeleminen on joulun aikaan olennaisesti kuuluva perinteinen ja miellyttävä ohjelmanumero. Kuusi on iso osa joulun viettoa. Ja tuoksuuhan kuusi myös hyvältä.

Luukku 18/24: Luonto on läsnä joulun vietossa

Suomalainen luonto on kaunis. Luonto on vahvasti läsnä myös joulun vietossamme.Jo yksi joulun kiinnostavimmista kysymyksistäkin on se, millainen sää ulkoilmassa ja luonnossa vallitsee. Onko jouluna lunta maassa vai onko edessä musta joulu. Kysymys tuntuu vaikuttavan paljon joulutunnelmaammekin ja kysymystä pyöritellään joulun alla monesti myös mediassa.

Meteorologit tutkivat ja tekevät ennusteitaan siitä, kuinka todennäköisesti jouluna on lunta maassa. Nythän nuo ennusteet vaikuttavat karuilta. Edessä on musta joulu.

On se luonto kyllä muutenkin joulun vietossa läsnä kuin vain sään ja mahdollisen lumen muodossa. Joulupukki lentelee jouluisin taivaalla porojensa kanssa. Joulupukin tunnetuin poro on tietenkin punanenäinen Petteri Punakuono.

Jouluisin kanniskelemme pirtteihimme myös kälyisen kuusen vuosi toisensa perään ja koristelemme sen jos milläkin härpäkkeellä. Joulukuusen lisäksi saatamme koristaa pirttejämme, niin omiemme kuin muidenkin sisätiloja erilaisilla joulukukkasilla. Kuten vaikkapa hyacinteilla ja joulutähdillä.

Luonto näkyy myös joulun ruokapöydässä, jossa usea eläinkunnantuote on joulun kunkkutuote. Tällaisia ruokia ovat muun muassa kinkku, kalkkuna ja monet kalatuotteet, kuten lohet ja lipeäkala.
Ulkotilojen ja luonnon koristelu on meille myös jouluisin tärkeää. Talojen ulkotilat ja monet muut luonnon paikat koristellaan lukuisin valokoristein ja valoköynnöksin. Ja, jos ulkona sattuu olemaan jouluna lunta, niin silloin varsinkin monet innostuvat riehumaan ulkotiloissa ja harrastamaan varsin talvisia aktiviteetteja, kuten mäen laskua ja lumisotaa. Ja saattaa sinne pihalle ilmestyä muutama lumiukkokin koristeeksi.

Nouseehan jouluisin tapetille myös nuo pikkulinnut, joita myös jouluisin jalomielisinä muistamme talipalloilla. Tällaisia pikkulintuja ovat vaikkapa varpuset ja punatulkut. Eräästä varpusesta tehty laulu on myös yksi suosituimmista joululauluistamme.

Luonto näkyy vahvasti joulun vietossa. Vaikka monena jouluna on kyllä käynyt kuitenkin varsin usein niin, että sitä on tullut vietettyä joulua vain sisätiloissa herkkujen ääressä. Ja ulkoilma on tullut tutuksi kurkkimalla lähinnä vain ikkunaan.