Luukku 24/24: Hyvää joulua!

Mikä tekee joulusta erityisen? Se on varmasti se joulun taika, joulun voima. Joulu tekee meistä ihmisistä laupeita, rauhallisia ja hyväsydämisiä muita kohtaan. Joulu yhdistää meidät.

Ensin se lähentää perheiden välejä ja joulu tuottaa myös yhteenkuuluvuuden tunnetta koko maahamme. Jouluna maassamme leijailee ihanaa lämmön ja rakkauden henkeä.

Jouluna ihmisillä on hyvä tahto ja maassamme on levollista asua. Joulun taika saa tämän aikaan. Olisipa meillä joulu ainainen.

Rauhallista joulua kaikille,

Viltsu

Luukku 23/24: Joulupukki matkaan jo käy

Usea ihminen on varmasti kateellinen minulle. Moni ihminen haluaisi tehdä työtä, jolla saisi samalla julkisuutta ja mainetta, mutta ei kai kukaan voisi tehdä näin julkista työtä kuin mitä minä teen?

Minuthan tietävät melkein kaikki maailman ihmiset. Ja joulun aikaan minusta varsinkin puhutaan ja kirjoitetaan. Jotkut ihmiset haluavat myös esiintyä minuna ja matkia minua. Minua myös odotetaan sankoin joukoin. Tuon ilon monelle ihmiselle, varsinkin lapsille. Näiden lisäksi minusta on tehty paljon myös satuja, tarinoita ja elokuvia.

Minähän olen julkkis! Oikein superjulkkis. Ei kai kukaan muu kuin Paavi tee tässä maailmassa yhtä tunnettua työtä kuin minä. Minä saan tahtomattanikin paljon julkisuutta ja tunnettuvuutta, vaikka en edes sitä ole itse tahtonut. Enkä ole elämässäni koskaan edes twiitannut tai facettanut.

Kovat jätkät kai saavat julkisuutta ja nousevat ihmisten suosioon ihan vain teoillaan. Minä olen vissiin tällainen kova jätkä, mutta ei tämä julkisuus nyt niin hienoakaan ole. Alkuun, jo monia vuosia sitten kun aloitin työni, niin julkisuus tuntui vielä superhienolta ja uudelta asialta. Nyt, kun on jo joulu toisensa perään pyörinyt julkisuudessa niin siihenkin on jo tottunut.

Ja tällainen, näin iso tunnettuvuus mikä minullakin on, kääntyy välillä riippakiveksikin. Kaupoissa ja toreilla ei voi oikein käydä ilman etteikö vähintään yksi ihminen tulisi puhumaan minulle ja pyytämään nimmariani. Minut tuntevat kaikki, jolloin minun kanssa haluavat kaikki myös jutella. Tällainen on välillä varsin väsyttävää.

Minä en tätä työtäni teekään julkisuuden takia, vaikka työni tunnettu ja huomiota osakseen keräävä työ onkin. Teen tätä työtäni ennen kaikkea ihmisten palvelemisen takia ja ihmisten ilostuttamisen takia. Ammattini on palvelutyö ja asiakkaitani ovat kaikki maailman ihmiset.

Parasta työssäni on lasten ilostuttaminen. Se tuottaa minulle suurta iloa, kun saan jouluna ojentaa lapsille lahjoja. Se lapsesta huokuva riemu on sanoin kuvaamaton. Siinä tulee tippa linssiin.

Olen miettinyt eläkkeellekin jäämistä jo, mutta en malta jäädä. Jäisin paljosta sen jälkeen paitsi. En pystyisi enää niiin paljoa ihailla lasten intoa ja riemua. Ja sitä paitsi kestään alaisestani ei ainakaan vielä ole tähän puuhaan minun tilalleni.

Tänään se taas päivä on, kun lähdemme kiertelemään maailman koteja tonttujen ja porojen kanssa. Lähdemme reissuun myöhään tänäiltana, ehdimme siten jakaa lahjat ajoissa kaikille ihmisille.

Meillä on edessä raskas rupeama, mutta sen tekee innolla, kun saa samalla ilostuttaa teitä.

Hauskaa joulua. Huomenna nähdään,

Joulupukki

Luukku 22/24: Mikä joulu?

No niin. Nyt ei enää kestä kauaa kun pikkulasten ja vähän meidän isompienkin kakaroitten jännitys loppuu. Se on nimittäin kohta se joulu, jo kahden yön päästä. Kovasti siitä joulusta on täällä Viltsunkin joulukalenterissa kirjoitettu, mutta mikä se sellainen kumman joulu edes on?

Joulu on monelle meistä lukuisten perinteiden sävyttämä juhla. Tosin, niitäkin poikkeuksia löytyy, jotka luikkivat joulua pakoon vaikka ulkomaille, mutta useimmiten joulua vietetään rutiininomaisin tavoin.

Vaikka eihän se joulu koskaan täysin samanlainen ole. Joulut vaikuttavat vuosi toisensa perään samanlaisilta, mutta kukin joulu on silti jollain tavalla erilainen. Jokaisessa joulussa on mukana oma lisämausteensa, joka tekee joulusta erilaisemman kuin mitä aiemmat joulut ovat olleet.

Eikös olekin? Ei ne joulut koskaan täysin identtisiä ole. Joskus on joulupukki jättänyt lahjat vain kuistin portaille, joskus on riisipuuroon unohtunut pistää manteli ja joskus on taas joulukuusi kaatunut kun isä on hiukan humalapäissään riehunut huushollissa. Jokainen joulu on aina jollain tavalla erilainen.

Joulut ovat toinen toistaan erilaisempia, mutta mikä se kumman joulu sitten on? Kuinka joulua pitäisi kuvailla?

Yksinkertaisesti selitettynähän, joulu on kolmipäiväinen juhla, jota vietetään Jeesus-pojan syntymän kunniaksi. Joulua juhlitaan 24.-26. joulukuuta välisenä aikana. Tätä se joulu on. Tätähän se joulu on pähkinäkuoressaan, mutta voi joulua kai kuvailla enemmänkin. Sen verran merkittävä juhla joulu kuitenkin vaikuttaa meille olevan.

Joulu on monelle suomalaiselle iso juhla. Ei kai me muuten aherrettaisi töitä joulun eteen niin paljoa? Ja emme kai me muuten ennakkorummutettaisi joulua niin kovaäänisesti? Monet meistä paiskivat hiki hatussa töitä joulun eteen vähintään kuukauden verran, vaikka itse juhla kestää kolme päivää.

Mitä joulu on? Sen tiedän minäkin, että joulu on punainen. Joulun juhlintaa leimaa vahvasti punainen väri. Joulupukki tonttuineen on pukeutunut punaiseen ja kotejamme koristavat monet punaisen väriset somisteetkin. Joulun punaisuutta voi kyllä ajatella syvällisemminkin. Punainen väri symbolisoi sellaista lähimmäisen rakkautta, joka jouluun vahvasti liitetään.

Joulun merkitys tulee siinäkin esille, että joulua voi kuvailla niin monin eri tavoin. Joulu tarkoittaa meille lukuisia eri asioita. Vähän niin kuin rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Kaikki varmaaan tietävät, että joulu on rauhoittumisen aikaa. Joulu on myös perheiden ja muiden tärkeiden ihmisten yhteistä aikaa. Aikaa, aikaa. Joulu on kaiketi myös välittämisen aikaa.

Hiukan, jos eri perspektiivistä joulua ajattelemme, niin joulu on levon aikaa. Jouluna lepuutetaan sekä itseämme että hermojamme. Jouluna heitetään arkihuolet unholaan ja otetaan rennosti. Huilaillaan.

Joulun voi määritellä olevan myös herkuttelun ja ylensyönnin juhla. Kaapit ja pöydät notkuvat jouluruoista ja leivonnaisista sekä suklaasta. Näitä pistellään sitten kitaan niin, että vyöt paukkuvat. Ylensyöminen kuuluu olennaisesti joulun viettoon.

Joulu on myös ilon ja hassuttelun juhla. Silloin punaisiin asusteisiin sonnustautuneet mielikuvitushahmot ovat liikkeellä ja monet meistä uskovat niihin. Lisäksi jouluna leijuu ilmassa taikaa ja ilo raikaa.

Se on hyvä, että meillä täällä Suomessa on ankean arjen keskellä joulukin, jolloin viimeistään osaamme ottaa hiukan iisimmin ja osaamme olla positiivisia ja iloisia. Joulu on mielestäni tärkeä juhla juuri senkin takia, että se on ilon juhla.

Ja loppupeleissä, ei joulua voi liian tarkkaan kuvailla. Jokainen viettää sellaisen joulun kuin haluaa viettää. Ei ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa juhlia joulua. Oikeastaan, paras tapa juhlia joulua on tehdä joulusta omannäköisensä juhla.

Iloista joulun odotusaikaa kaikille,

Viltsu

Luukku 21/24: Monet joululaulut herkistävät mielen

Otan kupin kahvia käteeni ja pistän Youtubesta soimaan Katri Helenan Joulumaa-laulun. Tämä laulu se jollain tavallla osaa aina herkistää mieleni. Varmaan yksi syy siihen on sekin, että Joulumaa oli äitini lempijoululaulu. Ja onhan tämä laulu hieno, Joulumaa-kappaleessa on mielestäni kauniit ja osuvat sanat.

Olen luultavammin nolo, mutta minun on myönnettävä, että tykkään joululauluista. Mielestäni joululaulut ovat mainettaan paljon parempia. Yleisen ”totuuden” mukaanhan joululaulut ovat kai niitä helvetin ärsyttäviä ja loppuun vingutettuja hoilotuksia.

Niitä hoilotuksia, joita jouluisin tulee pakostakin kuunneltua, vaikka ei edes itse tahtoisi. Jos ei lauluja muualla kuule, niin sitten viimeistään marketeissa. Siellähän ne raikuvat ämyreistä ja niitä on pakko kuunnella ostosreissujen yhteydessä.

Mutta ei. Ei joululaulut niin kamalia ole kuin miksi niitä herkästi arvostellaan. Moni joululauluista ovat tosi hienoja kappaleita. Osa joululauluista on jopa niin kauniita kappaleita, että ne herkistävät mielen ja saavat tipat linssille.

Useissa joululauluissa on kaunis sanoitus, hieno sovitus ja upea musiikki. Monet joululaulut nostattavat sitä joulutunnelmaa, herkistävät mieltä ja saavat muistelemaan jopa menneitä aikoja. Osalla joululauluista on minuun jopa yllättävänkin iso vaikutus.

Mielestäni kauniimpia joululauluja ovat nämä vanhempaan kaartiin lukeutuvat joulukappaleet, kuten Varpunen jouluaamuna, Sylvian joululaulu, Joulumaa, Heinillä härkien kaukalon, Näin sydmäeeni joulun teen ja Tonttu. Varsinkin nämä joululaulut saavat tunteeni pintaan.

Niin kuin tämä Joulumaan kertosäe: ”Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta. Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta. Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä. Joulumaa, jos jokaiselta löytyy sydämestä.”

Tai kaunis teksti on myös tämä tekstin pätkä, jolla Näin sydämeeni joulun teet- laulu alkaa. ”On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen, ja sanaton on sydämeni kieli. Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli. Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen. Taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.”

Nämä joululaulujen tekstinäytteet ovat hyviä esimerkkejä siitä, että osa joululauluista on tosi kauniita kappaleita. Joululaulujen sanat parhaimmillaan koskettelevat tunteita ja pistävät ajattelemaan. Kenties jopa muistelemaan menneitä aikoja ja menneitä jouluja.

Esimerkiksi Näin sydämeeni joulun teen- kappale on hieno kuunnella jouluaattoiltana tai jopa yöllä. Ja muistella kaiholla edesmenneitä läheisiä ja miettiä joulun merkitystä. Tällainen hetki koskettaa mieltä.

Uudemmat joululaulut eivät tosin minuun kuten ei moneen muuhunkaan suomalaiseen ole niin suurta vaikutusta tehneet kuin nämä vanhemman kaartin laulut. Uudemmat joululaulut eivät vain yksinkertaisesti sytytä eikä niistä muodostu samanlaisia klassikoita kuin näistä varmaan ikuisesti joulun soittolistoilla pysyvistä kappaleista.

Tosin Suvi Teräsniska on yksi nuoremman polven joululaulujen laulajista, joka on onnistunut tekemään kauniita uusia joululauluja. Teräsniskakin on kuitenkin lähinnä vain hieno poikkeus.

Joululaulut kuuluvat olennaisesti joulun viettoon ja ne nostattavat myös joulun tunnelmaa. Joululaulujen arvoa nostattaa paljon sekin, että niillä on usein huippuluokan artistit esittäjinä. Tällaisia laulajia ovat muun muassa Katri Helena, Vesa-Matti Loiri ja jo nykyään eturiviin noussut edellä mainittu Suvi Teräsniska. Sekä jo keskuudestamme poistunut Kari Tapio ja Eino Grön.

Ovathan joululaulut sinänsä myös poikkeus lauluvalikoimissa, että harva, ainakaan harva suomalainen laulu jää yhtä pysyvästi soittolistoille pyörimään kuin joululaulut. Tosin ei joululaulujakaan soitateta kuin joulun aikaan, mutta edes silloin noita kappaleita jaksetaan soitattaa vuosi toisensa perään.

Ja sen lisäksi, että joululaulut kuuluvat olennaisesti joulun viettoon, niin joulun viettoon kuuluu läheisesti myös eräät joululaulujen pohjalle tehdyt perinteiset joulutapahtumat. Varsinkin perinteiset joulunalustapahtumat kuten kauneimmat joululaulut ja monet joulukonsertit.

Minä itse menen huomenna Paula Koivuniemen joulukonserttiin Hämeenlinnan kirkkoon. Odotan edessäni olevan hieno ilta, sillä Koivuniemi on kuitenkin yksi eturivin laulajistamme ja kirkko varmasti kaunis ja tunnelmallinen esityspaikka varsinkin joululauluille.

Luukku 20/24: Miksi joulua pitäisi vihata?

Joulu on ihana. Jouluna sitä mieli herkistyy ja onnea riittää. Voi kuinka lutuista. Vai onko? Onko joulu aina niin valloittavan ihana vai voisiko joulua jopa vihata? Mitä syitä kenelläkään olisi vihata joulua?

No, vaikka näitä syitä.

Joulu on kamalaa hössöttämisen aikaa. Silkkaa hössötystä koko joulujuhla ja stressiäkin pukkaa kaiken muun pahan lisäksi. Ehtiikö sitä varmasti tekemään kaiken jouluksi? Muistanko edes tehdä ja hankkia sen, sen, sen... niin ja sen ja sen asian jouluksi?

Iso kasa lahjoja pitää ideoida ja hankkia, ruoat pitää valmistaa, paikat puunata hammasharjan kanssa tiptop-kuntoon. Hermot menevät riekaleiksi!

Joulu on kamalaa hössöttämisen aikaa ja hössötystä sekä tössötystä lisäävät vain yli-innokkaat ja jännityksestä kiljuvat kakarat. Kuka hullu tästä voisi tykätä?

Joulu on myös teennäisyyden juhlaa. Jouluna pitää leikkiä kilttiä, hyvätapaista ja mielistellä ihmisille. Sekä tietenkin leikkiä tyytyväistä ilmettä silloin, kun saa lahjoja. ”Kyllä minä tästä pidän”. Vaikka kulman takana kiikuttaisikin saamansa lahjan heti divariin taskurahojen saamisen toivossa. Kuka hullu tästä voisi tykätä?

Jouluna tungetaan napaan samoja ruokia päivästä toiseen. Ruokia tungetaan suuhun siihen tahtiin, että niihin jo kyllästyy. Joulu aiheuttaa monesti myös lisäkiloja vyötärön seudulle. Kuka hullu tästä voisi tykätä?

Joulua voi vihata myös tonttujen takia. Nehän ovat kammottavia ja ikeitä pikkuotuksia. Ja joulun aikaanhan tontut kiertelevät ja niitä voi nähdä kurkistelemassa ikkunoiden takana. Pelottavaahan tällainen on ja kukaan ei varmastikaan enää tästä tykkää.

Joulu on myös kaupallisuuden juhlaa. Ihmiset ryntäilevät hullun kiilto silmissä lahja- ja jouluruokaostoksilla ja kauppojen kassat kilisevät euroista. Joulun aikana on myös hirveä määrä mainostamista. Osta sitä! Osta tätä! Ja ihmiset ostavat.

Ostavat turhiakin romppeita, jotka jäävät lähinnä vain pölyttymään kaappien hyllyille. Kuka tästä voisi tykätä? Vieläpä, kun jouluna kuluu iso tukku rahaa.

Joulu on myös väkinäistä juhlintaa. Onko pakko jos ei taho? Pitäisi juhlia joulua ja leikkiä piirileikkejä Porsaita äidin oomme kaikki ja joulupuu on rakennettu musakappaleiden tahdissa, vaikka ei tippaakaan huvittaisi. Aivan niin, tästä ei varmaan tykkää kukaa?

Ja kaiken muun pahan lisäksi, joulun aika on myös joululaulujen pakkosoitantaa. Joulurenkutuksia joutuu kuulemaan väkisin, vaikka ei edes haluttaisi. Jos näitä veisuja ei muualla kuule, niin sitten ainakin marketeissa. Eihän tästä voi kukaan tykätä?

Joulu on myös tosi epäreilu juhla. Monet suomalaiset juhlivat joulua riemumielellä ja istuvat herkkujen ääressä aattona, vaikka joillakin suomalaisilla ei ole edes mahdollisuuksia moisiin ylellisyyksiin.

Jotkut onnettomat joutuvat jouluna kärsimään kännäävistä ja tappelevista vanhemmista, kärsimään kurjuudesta ja köyhyydestä sekä kärsimään mahdollisesti myös joulutöistä. Eihän tässä ole mitään järkeä?

Joulua voisi ihan hyvin syin vihata, mutta ei kai sellaisesta ainakaan kukaan voisi tykätä? Tungetaan nämä jouluinhoilut hornan tuuttiin ja jatketaan joulun innokasta odottamista.

Onneksi löytyy sittenkin enemmän syitä siihen, miksi joulu on hieno ja paikkansa ihmisten kalentereissa ansainnut juhla.

Luukku 19/24: Kuusi tuo joulun tunnelmaa

Mikä tuo joulun tunnelmaa kotiin? Yksi isoimmista joulun tunnelman tuojista lienee joulukuusi. Pihalta kannetaan sisälle kuusi, se koristellaan erilaisin helyin ja rihkamin sekä kuusen latvaan ripustetaan vielä latvatähti. Tällainen varsin usein olohuoneessa seisova kuusen komistus sitten hehkuu joulun tunnelmaa ja tartuttaa sitä meihin joulun juhlijoihin.

Joulukuusi-perinne on varsin pitkä. Ensimmäisen kerran kuuset kanniskeltiin koteihin jouluna jo 1800-luvulla. Joulukuusen tuominen kotimme sisätiloihin on meille tärkeä perinne ja tapa, joka meille tätä joulufiilistä tuottaa.

Voi joulukuusi-perinteen ja sen järjellisyyden kyllä myös kyseenalaistaakin. Onko järkee vai ei? Iso puu kannetaan pirttiin sisälle ja sitten se vielä pitää koristellakin. Sen jälkeen kuusi seisoo pirttiemme sisätiloissa noin loppiaiseen asti ja tänä aikana kuusi varistelee ison osan neulasistaan lattialle.

Kuusesta jäljellä olevat rippeet kannetaan ulos ja mitä meille jää jäljelle? No, kotiimme jää jäljelle iso läjä kuusen pudnnoeista neulasista aiheutunutta siivottavaa. Paljon siistimpää olisi viettää joulu ilman kuusta.

Onhan tietenkin muovikuusetkin, mutta ne ovat epäaitoja eivätkä yllä korvaamaan aitoa kuusta. Ja oli kuusi sitten aito tai muovinen, niin joutuu siitä varsin usein pulittamaan myös aimo annoksen kahisevaa.

Lisäksi kuusta pitää varsin usein kastella, joka saattaa olla vaivalloista sillä pitäähän kuusta kastellessa kumarrella kuusen oksien alle ja tapella kuusen neulasten kanssa.

Aina ei onneksi tarvitse kuitenkaan olla niin järjellinen vaan etenkin jouluisin on lupa olla hieman tonttu. On joulukuusiperinteessä sitten järkeä tai ei, niin kuusi vain yksinkertaisesti kuuluu jouluun. Ja joulukuusi on varsin kaunis ilmestys pirteissämme jouluisin.

Ja jo joulukuusen koristeleminen on joulun aikaan olennaisesti kuuluva perinteinen ja miellyttävä ohjelmanumero. Kuusi on iso osa joulun viettoa. Ja tuoksuuhan kuusi myös hyvältä.

Luukku 18/24: Luonto on läsnä joulun vietossa

Suomalainen luonto on kaunis. Luonto on vahvasti läsnä myös joulun vietossamme.Jo yksi joulun kiinnostavimmista kysymyksistäkin on se, millainen sää ulkoilmassa ja luonnossa vallitsee. Onko jouluna lunta maassa vai onko edessä musta joulu. Kysymys tuntuu vaikuttavan paljon joulutunnelmaammekin ja kysymystä pyöritellään joulun alla monesti myös mediassa.

Meteorologit tutkivat ja tekevät ennusteitaan siitä, kuinka todennäköisesti jouluna on lunta maassa. Nythän nuo ennusteet vaikuttavat karuilta. Edessä on musta joulu.

On se luonto kyllä muutenkin joulun vietossa läsnä kuin vain sään ja mahdollisen lumen muodossa. Joulupukki lentelee jouluisin taivaalla porojensa kanssa. Joulupukin tunnetuin poro on tietenkin punanenäinen Petteri Punakuono.

Jouluisin kanniskelemme pirtteihimme myös kälyisen kuusen vuosi toisensa perään ja koristelemme sen jos milläkin härpäkkeellä. Joulukuusen lisäksi saatamme koristaa pirttejämme, niin omiemme kuin muidenkin sisätiloja erilaisilla joulukukkasilla. Kuten vaikkapa hyacinteilla ja joulutähdillä.

Luonto näkyy myös joulun ruokapöydässä, jossa usea eläinkunnantuote on joulun kunkkutuote. Tällaisia ruokia ovat muun muassa kinkku, kalkkuna ja monet kalatuotteet, kuten lohet ja lipeäkala.
Ulkotilojen ja luonnon koristelu on meille myös jouluisin tärkeää. Talojen ulkotilat ja monet muut luonnon paikat koristellaan lukuisin valokoristein ja valoköynnöksin. Ja, jos ulkona sattuu olemaan jouluna lunta, niin silloin varsinkin monet innostuvat riehumaan ulkotiloissa ja harrastamaan varsin talvisia aktiviteetteja, kuten mäen laskua ja lumisotaa. Ja saattaa sinne pihalle ilmestyä muutama lumiukkokin koristeeksi.

Nouseehan jouluisin tapetille myös nuo pikkulinnut, joita myös jouluisin jalomielisinä muistamme talipalloilla. Tällaisia pikkulintuja ovat vaikkapa varpuset ja punatulkut. Eräästä varpusesta tehty laulu on myös yksi suosituimmista joululauluistamme.

Luonto näkyy vahvasti joulun vietossa. Vaikka monena jouluna on kyllä käynyt kuitenkin varsin usein niin, että sitä on tullut vietettyä joulua vain sisätiloissa herkkujen ääressä. Ja ulkoilma on tullut tutuksi kurkkimalla lähinnä vain ikkunaan.

Luukku 17/24: Joulu on lasten riemua

Joulu on joillekin ihmisille tärkeämpi kuin toisille. Jotkut suorastaan rakastavat joulua ja odottavat sitä jo vähintään toukokuusta alkaen. Kenties tällaiset ihmiset alkavat miettimään jo joulupöytänsä sisältöä ja ostelemaan joululahjojakin jo kesälomallaan. Sitten on taas ihmisiä, jotka eivät välittäisi joulusta tippaakaan ja olisivat mielummin Timbuktussa kuin joulua viettämässä.

On myös tiettyjä ihmisryhmiä, joille joulu on tärkeämpi ja rakkaampi kuin toisille. Yksi tällainen ihmisryhmä on lapset. Joulu ei ole pelkästään juhla lapsia varten, mutta joulu on myös lasten juhla.

Omatkin rakkaimmat joulumuistot ovat peräisin lapsuudesta. Lapsena sitä innostui joulusta uudestaan ja uudestaan, vuosi toisensa perään ja ilo sekä riemu olivat aina ylimmillään lapsena. Luultavammin mikään muu ei ollut lapsena niin jännittävää kuin joulupukin odottaminen.

Joulu on eittämättä lasten juhla ja kyllä sen joulun riemun niille suloisille veitikoille suokin. Lapsen riemussa on myös se hyvä puoli, että se on vähintään yhtä tarttuvaa kuin magneetin vetovoima. Sitä, kun seuraa vierestä lasten iloa ja juhlintaa, niin tulee itsekin iloiselle ja hyvälle tuulelle. Ilo tarttuu, vieläpä yllättävän helposti.

Luultavammin iso osa omasta joulutunnelmastakin tulee nykyään siitä, että seuraan siskoni lasten riemua jouluna. Lapsille joulun odottaminen ja joulu ovat niin isoja ja jännittäviä asioita. Etenkin aattoilta ja joulupukki joululahjoineen.

Joulu on myös lasten juhla. Ja toivottavasti joulu olisi tänä vuonna mahdollisimman monelle lapselle onnellinen juhla. Juhla ilman kurjuutta ja köyhyyttä sekä juhla ilman tappelevia ja ryyppääviä vanhempia.

Oikeastaan, yksi iso ja tärkeä asia joulussa onkin lapsille varmasti, ei päihtyneet vanhemmat, vaan rakastavaiset vanhemmat. Joulu on perheille tärkeää yhteistä aikaa ja nimenomaan aikaa, jolloin perheillä on kerrankin aikaa olla yhdessä. Tämänkin vuoksi joulu saattaa olla myös lapsille iso juhla.

Luukku 16/24: Joulukaduilla voit haistella joulun tunnelmaa

Joulu on jo ovella. Jouluaattoon on enää vaivaiset kahdeksan yötä ja tonttu jos toinenkin on jo nähty kurkistelemassa ikkunoiden takana. Oikeastaanhan joulun tunnelmaan voi alkaa virittäytymään jo hyvissä ajoin ennen jouluaattoa.

Ja vaikka et siihen pahuksen joulun viettoon koittaisi virittäytyäkään hyvissä ajoin ennen joulua, niin tuskin sinultakaan on silti jäänyt huomaamatta, että se on joulu kohta. Joulua rummutetaan niin paljon etukäteen, että sokea-Reettakin tietää jo marraskuussa, koska meillä on joulu.

Joulu on kohta. Joulu on pian. Jouluun on enää näin monta yötä! Joulua mainostetaan ja rummutetaan selkeästi enemmän kuin mitään muuta juhlapyhää. Edes jääkiekon MM-kisoja tai jääkiekon Liigan sarjakauden alkua ei mainosteta ja odoteta niin paljoa kuin joulua.

Kylläpä sitä joulua sitten rummutetaankin. Hössötetään, töpsötetään ja stressataan. On joulukalenterit, joululahjaostoshelvetit, siivoukset ja puunaukset...

Ja sitten on myös jouluun liittyvät ja jo perinteisiksi muodostuneet lukuisat joulunalustapahtumat. On pikkujouluja, työpaikoilla ja ravintoloissa tarjotaan jouluaterioita, kouluissa ja päiväkodeissa järjestetään joulujuhlia, kirkoissa laulellaan kauniimpia joululauluja ja näiden lisäksi on myös monia erilaisia joulukonsertteja. Siinä sitä tukku klassisia joulunalustapahtumia. Huh, puh ja väsymys.

Toisaalta, ovat nämä joulunalustapahtumat myös ihan kivojakin tapahtumia. Tällaisiin lukeutuvat myös kaupunkien joulukadut ja joulutorit. Ja niistä haluan kertoa muutaman sanan seuraavaksi.

Joulukadut ja joulutorit. Nämähän kuuluvat joulun aikaan olennaisesti. Monissa Suomen kaupungeissa on katuja, jotka on varta vasten jouluteemoin koristeltuja ja valaistettuja ja tällaisten katujen varsilla on monasti myös lukuisia pienikokoisia myyntikojuja. Tällaiset kadut ovat joulukatuja ja ne kuuluvat olennaisesti kaupunkien jouluihin.

Joulukatujen lisäksi joissakin kaupungeissa, kuten Tampereella on myös joulutoreja. Tampereen joulutori sijaitsee Tampereen keskustorilla ja se on ihan näkemisen arvoinen paikka. Torin kokoisella alueella sijaitsee lukuisia pikkuisia punavärisiä ja puisia myyntikojuja ja joululaulut raikaavat. Joulutori on myös jouluteemalla koristeltu ja valaistettu.

Joulutorin myyntikojuissa on puolestaan myynnissä varsin jouluhenkisiä tavaroita, leivonnaisia, leluja ja vaatteita. Myyntivalikoimaa on tarjolla paljon, sillä joulutorilla on useita eri kauppiaita, jopa Saksasta asti. Tampereen joulutorilla on myyntikojujen lisäksi myös muutamia paikkoja, joista voit ostaa myös syötävää ja juotavaa, kuten glögiä, joulutorttuja ja makkaroita.

Minä vierailin sunnuntaina Tampereen joulutorilla ja tein ihan kivan reissun. Joulutori oli kiva, idyllinen nähtävyys, jossa oli myös kiinnostavaa näkemistä ja tekemistä. Joulutoria voi sanoa myös kauniiksi paikaksi. Mukaani tarttui joulutorilta myös pari saaristolaislimppua, yksi joululimppu ja muutama kalasäilyke. Ihmisiäkin Tampereen joulutorilla oli jonkin verran.

Vaikka tällaisissa joulutoreissa kuten muutenkin joulun vietossa korostuu paljon myös kaupallisuus ja rahastaminen, niin ovat tällaiset joulutorit silti mukavia paikkoja. Ja paikkoja, joissa voit jo käydä haistelemassa joulun tunnelmaa. Jos et ole siitä jo tarpeeksesi saanut.

Seuraavaksi muutama kuva Tampereen joulutorilta:

                                     

Luukku 15/24: Tonttutytöt ovat valmiina

Miksi joulupukki näyttää aina niin tyytyväiseltä?

• Koska joulupukki tietää, missä tuhmat tytöt asuvat...

Miksi joulupukilla on niin isot pussit?

• Koska joulupukki tulee vain kerran vuodessa.

Mitä eroa on joulupukilla ja blondilla?

• Joulupukki antaa kontin, blondi nelinkontin.

Laihialta tuli sukulaismieheltä joulukortti:
”Hyvää Joulua vuosille 2012-2024!”

                                         

Luukku 14/24: Kirje joulupukille

Rakas joulupukki,

Eikö sinunkin olisi aika ruveta jo laihduttamaan? Olet nimittäin jälleen lihonnut viime näkemästä. Ja silloinkin olit jo aika pulskea, kun viimeksi tavattiin.

Muistatko edes edellistä kohtaamistamme? Olihan se viime jouluna, mutta tulit tänne minun asunnolleni aikamoisessa tuiskeessa jo. Mahdatko edes muistaa? Viimeisiään vedellyt keittiön kelloni osoitti aikaa 23.50, kun asuntoni oveeni koputettiin. Koputus oli niin helvetin kovaääninen, että luulin jo jonkin poliisivartion tekevän huumeratsiaa poikamiesboksiini.

Menin avaamaan ja siellä sinä seisoit. Tai tarkennetaan sen verran, että hädin tuskin seisoit. Sinulla oli nimittäin vaikeuksia pysyä pystyssä ja siksi kaiketi nojasitkin kerrostalon aulan seinäänkin.

Minä tietenkin tervehdin ja sinä tervehdit takaisin. Luulin sinun seuraavaksi kysyvän, onko täällä kilttejä lapsia, niin kuin sinulla on tapana kysyä ihmisten taloissa vieraillessasi. Mutta kattia kanssa!

”Oiskoh sul lisää viinaah... multa pääs jo loppumaa...”, oli kysymyksesi. Ja se sinun hengityksesi, voin kertoa että se oli alkanut jo haisemaan vanhalta viinalta.

No, onneksi tai ainakin sinun onneksesi minulla on vodkaa monta laatikkoa vaatevarastossani. Hain yhden pullon vodkaa varastostani ja käskin sinut menemään istumaan nojatuolilleni olohuoneeseen. Toimit niin kuin kehotin, hoipertelit yksiöni olohuoneeseen ja istahdit pehmeälle, vaalean ruskealle nojatuolille. Jäit aika nojatuolin reunalle istumaan ja löit kätesi kovaäänisesti polvillesi.

Minä puolestaan tulin varastoltani vodkapulloni kanssa, hain pari lasia keittiöstä ja otin mukaani myös kokispullon. Astelin tämän jälkeen luoksesi olohuoneeseen ja löin keittiöstäni ottamani lasit olohuoneen sohvapöydälle ja aloin sekoittelemaan niihin vodkapaukkuja.

Ojensin toisen vodkapaukun sinulle ja otin itse puolestani toisen.

”Tuossa, ota”, totesin sinulle ja ojensin vodkapaukun.

”Kiitosh Viltsu, et osaa edes arvata kuinka paljon tämä lämmittää vanhan pukin mieltä...”, kiittelit.

”Mä taida olla selvitykseh velkaaaa...”, sait seuraavaksi kakistettua suustasi ulos.

”No, miten sen nyt ottaa.” Totesisn ironisesti ja tein sinulle selväksi, että ilman muuta olet selvityksen velkaa. Olinhan odottanut sinua koko helvetin aattopäivän ja jännittänyt, mitä tulen saamaan sinulta joululahjaksi. Ja sitten, kun viimein tulit! Sitten, kun viimein tulit luokseni, niin olit jo tuossa kunnossa. Miksi? Eihän joulupukin pitäisi käyttää alkoholia. Ei olla ainakaan jouluaattona kännissä!

”Noh, tuota Viltsu...”, sanoit.

”Sähän tiedät, että on ihan vitunmoinen reissu jakaa kaikkiin maailman taloihin joululahjat yhden päivän aikana...”, jatkoit seuraavaksi ja minä kuuntelin kiinnostuneena, mutta samalla myös ymmärtäväisen näköisenä.

”Ei tätä helvetin duunia jaksais, jos ei ottais välissä huikkaa...”, jatkoit selvitystäsi.

”Siks mulla on tää taskumattikin tässä rintataskussani. Otan aina tuimat hörpyt konjamiinia, kun olen yhteen huusholliin saanut lahjat jaettua...”, kerroit.
Minä jo hieman naurahdinkin, mutta näytin edelleen ymmärtäväiseltä. On helppoa tietenkin ymmärtää se, että sinun reissusi on melkoisen pitkä näin jouluaattona ja jotain piristystähän sellainen matka väliajoin tarvitsee, että jaksat reissusi porhaltaa.

Näytit tosin vieläkin siltä, että haluat jatkaa kertomustasi. En tiedä oliko roima humalatilasi vaikuttanut sinuun niin, että olit kovin suulaalla päällä. Noh, minä olin yksin asunnossani, joten eipä mulla ollut syytä sinun puhumistasi estelläkään. Ja olihan tämä hieno tilaisuus päästä kuulemaan tarkempaa tietoa sinun jouluaaton töistäsi.

”Ne helvetin kakarat...”, sanoit seuraavaksi.

”Niihin mulla tuppaa välillä menemään hermot. Helvetinmoista kirjuntaa ja kiljuntaa silloin, kun tulen sisälle huusholliin. Sitten pitäis hoilata niitä pirun tylsiä joulurenkutuksia, leikkiä piirileikkejä, puhella nättejä. Ja onhan niissä huusholleissa niitä oikein näsäviisaitakin, joiden on vuosi toisensa perään vedettävä parrastani ja testattava olenko aito!”, aloit puhumaan jo osin aika suuttuneellakin äänensävyllä.

”Totta helvetissä olen aito!” Ja sitä paitsi en mäkään muiden partoja vetele ja neniä vetele ja kerro testaavani, oletko sä aito!”, huudahdit.

Minä puolestani nyökyttelin päätäni ja koitin ymmärtää sinua. Samalla hörppäsin pari kulausta vodkalasistani. Sinä se puolestasi jatkoit purkautumistasi.

”Kyllähän minä niille talon emännille mielelläni lirkuttelisin ja hymyilisin, mutta ei hemmetti, että niille pirun vekaroillekin pitää keikistellä!”, huudahdit ja kulautit vodkaa kurkkuusi.

”Tiedätkö, tätä hommaa ei kestäis, jos ei välistä ottais huikkaa”, sanoit. Kerroit myös viinan juomisen olevan just se syy, jonka vuoksi jaksat vuosi toisensa perään tuota kaikkien talojen kiertämisreissua tehdä jouluaattoisin.

”Ei varmastikaan...”, vastasin sinulle takaisin. Sitten löin vodkalasini olohuoneen sohvapöydälle ja ehdotin sinulle, että lähtisimme seuraavaksi lähipubiini Pikku-Eeroon. Teimme näin ja lähdimme ulos asunnostani.

Herätithän sinä siellä Pikku-Eerossakin hämmästystä, mutta hyvin sinä sinne muiden känniläisten joukkoon lopun viimein sulauduit. Ja kyllä sinulla pukki näytti olevan melkoinen ja kadehtimisen arvoinen vetovoima naisiin. Etenkin aattoiltana. Luultavammin jokainen pubissa ollut nainen halusi istahtaa polvellesi.

Näin se edellinen kohtaamisemme meni rakas joulupukki. Toivottavasti vierailet luonani tänäkin jouluna. Ja muistat antaa tällä kertaa minullekin lahjoja.

Kiitos myös siitä, että sain tietää salaisuutesi.

Ryyppykaverisi,

Viltsu

Luukku 13/24: Joulu on tärkeää lepoaikaa

Joulu ja muut juhlapyhät ovat tärkeitä myös siksi, että ne ovat hyvää lepoaikaa.

On hyvä, että jatkuvan suorittamisen ja kiireen keskellä meillä on myös joulun kaltainen juhlapyhä, jolloin meillä (ainakin valtaosalla) on mahdollisuus levätä ja rauhoittua. Joulu onkin myös siksi tärkeä juhlapyhä, että silloin otetaan lunkisti.

On mielestäni hyvä asia, että meidän kalenterivuottamme on rytmittämässä useampi juhlapyhä. Juhlapyhät tuovat elämäämme iloa, lepoa ja rauhaa. Sekä juhlapyhien aikaan on otollinen tilaisuus viettää myös yhteistä aikaa lähimmäisten kanssa.

Ihminen ei ole vain silkka suorittajarobotti vaan myös rentoutuminen, lepääminen ja hyvinvointi ovat tärkeitä asioita.

Juhlapyhät on hyvä keino "päästä pakoon" arkisesta tohinasta.


 

Luukku 12/24: Joulu on perinteiden juhla

Joulu on meille suomalaisille tärkeä juhla, vuoden tärkein juhla. Tästä kertoo varmaan omaa kieltään jo sekin, että jouluun liittyy lukuisia jo monivuotisia ja vanhoja perinteitä.

Joulua jaksetaan ainakin meidän perheessä viettää vuosi toisensa jälkeen lähes samoin tavoin. Vaikka joulutunnelma on perheessämme latistunut äitini ja veljeni menehtymisten vuoksi, niin joulun viettoperinteet eivät ole poistuneet.

Joka vuosi tulee aina uusi joulu, mutta uudesta joulusta huolimatta joulua vietetään vanhalla ja perinteisellä konseptilla.

Joulun perinteet ovat kaiketi niin rakkaita ja hyvväksi havaittuja, ettei joulun viettotapoja pahemmin uudisteta. Toisaalta, joulu on kai senkin vuoksi just niin rakas juhla ainakin minulle, että tietyt perineet ovat varsin mielekkäitä. Joulua odottaa jo jouluperinteiden vuoksi.

Ennen jouluaattoa joulua ruvetaan odottelemaan joulukalentereiden luukkuja avaamalla. Yksi perinteisin joulukalenteri on nykyään Veikkauksen arpakalenteri. Myös TV:stä tuleva Tonttu Toljanteri on muodostunut klassikkojoulukalenteriksi.

Ennen joulua myös tietenkin järjestellään joulua, lahjat ostamalla, paikat puunaamalla ja ruoat duunaamalla. Ja just ennen joulua, vaikka aatonaattona pistetään pirtti juhlakuntoon. Kannetaan sisälle joulukuusi ja koristellaan se sekä koristellaan muutkin sisätilat.

Jouluun ja joulun odotukseen liittyy varmasti muitakin perinteitä. Ja se itse jouluaatto ja sen ohjelma vasta klassikko onkin.

Viimeistään jouluaattoaamuna kahdeksalta ylös, kun ei malta nukkua pitempään. Hieraisee unihiekat silmistään pois ja astelee alakertaan. Istahtaa keittiön tuolille ja haiken mielin rupeaa luultavammin muistelemaan mennyttä aikaa. Kunpa äitini ja veljeni olisivat myös kanssamme vielä joulua viettämässä.

Sitten alkaa katselemaan luultavammin perinteisintä joulun tv-ohjelmaa eli Joulupukin kuumalinjaa. Siinä se aattoaamu vierähtää siihen asti kunnes kello kahdeltatoista on aika Suomen Turussa julistaa joulurauha.

Joulurauhan julistamisen yhteydessä meidän perheessä on sellainenkin perinne, että siskoni tulee perheensä kanssa joulupuurolle meille. Näin on tapahtunut vielä senkin jälkeen, vaikka äitini ei ole ollut enää pariin vuoteen joulupuuroa keittämässä. Minä olen äidin sijasta ollut puurokauhassa kiinni.

Ja kun on puurot syöty, niin käydään haudoilla sytyttämässä kynttilät jo edesmenneiden lähimmäistemme haudoille. Sitten saunotaan ja noin kuuden aikaan illalla pistetään joulupöytä koreaksi ja herkutellaan eri jouluruoilla.

Aattoillan ohjelmiin puolestaan kuuluvat ainakin joululahjapakettien avaamiset. Loppuillasta olemme tavanneet isäni kanssa käydä vielä myös siskoni perheen luona Katinalassa katselemassa mitä lahjoja Joulupukki on siskoni tenaville tuonut ja ihailemassa sitä riemua, joka siinä pirtissä vallitsee Joulupukin vieraiun jälkeen. Lasten riemu jouluna sulattaa ja herkistää varmasti mielen kuin mielen.


Joulu on monien perinteiden aikaa. Ja tällaiset jouluperinteet ovat aika rakkaita. Joulu onkin myös perinteiden vuoksi tärkeä juhla.  

Luukku 11/24Joulun pakkolista

Pääsiäisenä on noidat ja munat, vappuna ilmapallot ja serpentiinit, juhannuksena taas vihdat ja saunat. Tarvitseeko joulu jotain maistuakseen joululta? Onko asioita jotka ennen kaikkea tekevät joulusta joulun?


Viltsu listasi viisi asiaa, joita jouluna on ainakin oltava. Muuten joulu ei maistu joululta.

1. Seura

• Jouluna ei saisi kukaan olla yksin. Joulu mielletään niin vahvasti perhejuhlaksi, että olisi varmaan kurjaa viettää joulu ihan yksinään. Siksi luulenkin, että ihmis- ja miksei myös eläinseura on sellainen juttu, jota joulun vietto kaipaa.

2. Joulun perinneruoat

• Kinkku, joululaatikot, rosollin kastike, maksapasteija, suklaat, joulutortut ja piparit... Vaikkapa nämä ruoat. Mitä joulu olisi ilman tiettyjä perinneruokia? Se on myös yksi vahva syy odottaa joulua, että pääsee herkuttelemaan tutuilla ja maistuvilla ruoilla.

3. Satuhahmot

• Joulupukki, joulutontut ja Petteri Punakuono... Jos joku kidnappaisi meiltä jouluaattona Joulupukin, niin hänet pitäisi vähintään karkoittaa maastamme.

4. Lumi

• Joulun on oltava luminen. Lumi tuo tunnelmaa jouluun. Ja miten muka Joulupukkikaan pääsisi jakamaan lahjat jos ei olisi lunta maassa?

5. Rauha 

• Joulua on vietettävä maassa, jossa on rauha ja ihmisillä hyvä mieli.

                                   

Luukku 10/24: Joulustressiä rupeaa pukkaamaan

Jouluaatto on jo kohta ovella. Tänään on jo joulukuun 10. päivä ja jouluaattoon on enää aikaa 14 yötä. 

Tämä alkaa olemaan vihon viimeistään myös niitä aikoja, kun monille ihmisille rupeaa tulemaan joulustressiä. Joulua pitäisi järjestää työpäivien jälkeen, kaikille tutuille pitäisi keksiä jostain ihmeestä joululahjat, ihmisvilinästä pursuavissa ostoskeskuksissa pitäisi rampata, monet jouluruoat ja jouluherkut pitäisi ehtiä laittamaan, huushollin joka nurkka pitäisi putsata...

Pitäisi, pitäisi, pitäisi! Joulujärjestelyn pitäisi-listasta saisi halutessaan loputtoman ja stressiä pukkaa!

Kuinka joulustressiä voisi vähentää? Viltsu listasi tähän joulukalenterin luukkuun vinkkejä:

• Jouluruoat kuuluvat jouluun, mutta kaikkia jouluruokia ei tarvitse laittaa itse. Suomessa on useita ravintoloita, leipomoita ja kauppoja, joista saa ostettua hyviä ja valmiita jouluruokia ja joululeivonnaisia.      
• Osta joululahjat internetin kautta. Samalla säästät hermojasi, jos kauppojen jouluruuhkat eivät miellytä. Netin isomääräisestä nettikauppavalikoista saattaa olla helpompaa myös valita joululahjat monille tutuille kuin kauppakeskuksista. 
• Muista, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tee tehtävälistoja ja suunnittele joulujärjestelysi etukäteen. Olosi helpottuu, kun voit viivata yli jo tekemäsi asiat. Kun lähdet jouluostoksille, listaa kaikki lahjat, jotka aiot hankkia.
• Muista yhteistyön merkitys. Jos et vietä joulua yksin, niin pyydä apua niiltä ihmisiltä, joiden kanssa joulua vietät.
• Tärkeimpien paikkojen siivoamien riittää. Epätäydellisyys ilahduttaa ympäristöäsi, ja liika siivoaminen vie mehut. Kun valaiset kodin kynttilöillä, niin kukaan ei huomaa pölyjä ja pikkutahroja.
• Älä ole liian vaativa. Esimerkiksi joulukuusen ei tarvitse olla aina tuuhea, suora ja täydellinen.
• Vedä syvään henkeä ja hengitä hitaasti ulos. Jatka hengitysharjoitusta kunnes tunnet jännityksen olevan tipotiessään. Myös nukkuminen rentouttaa.  
• Ala tekemään jouluasi jo ajoissa! Älä jätä kaikkea viime tippaan.

Luukku 9/24: Heinillä härkien kaukalon

Haluan tämän toisen joulukuun viikon käynnistää kuuntelemalla yhden kauniimpien joululaulujen joukkoon kuuluvan joululaulun. Tämä joululaulu on Heinillä härkien kaukalon.

Mielestäni Heinillä härkien kaukalon on kaunis ja tunteellinen joululaulu ja laulaja Juha Tapio tulkitsee sen hyvin tällä videolla: Heinillä härkien kaukalon.

Heinillä härkien kaukalon- laulu sopii hyvin taustamusiikiksi sellaiseen jouluun, jota itse näin aikuisempana tykkään viettää. Rauhalliseen, hiljaisempaan ja osin jopa tunnelmallisempaan jouluun.

"Heinillä härkien kaukalon nukkuu lapsi viaton. Enkelparven tie kohta luokse vie,rakkautta suurinta katsomaan."

Luukku 8/24: Joulu on valon juhlaa

Tänään on toinen adventtisunnuntai. On aika sytyttää toinen adventtikynttilä.

Tai olisi aika sytyttää, mikäli sellaisia poikamiestaloudessani olisi. Niitä ei asunnossani nyt kuitenkaan ole, mutta muita kynttilöitä minultakin kyllä löytyy.

Tykkään poltella kynttilöitä, kynttilät ovat kauniita koristeita. Kynttilät ovat joulukoristeista varmaan niitä kauniimpia. Kynttilät tuovat lisäksi myös valoa pirttiin.

Kynttilöistä ja valoista voikin varmasti muodostaa sellaisen ajatuksen, että joulu on myös valon juhlaa. Jouluna monien pirttejä koristavat lukuisat sisä- ja ulkovalot. Ja näistä osa toimii tulella, osa sähköllä. Luultavammin enemmistö valoista toimii nykyään sähköenergialla.

Joulu on valon juhlaa. Monet valokoristeet tekevät ihmisten pirteistä ja pihoista koreita.

Ja ulkovalokoristeista tietenkin kärkiluokkaan kuuluvat nämä itsetehdyt jää- ja lumilyhdyt. Ne vasta kauniita ovatkin. Luultavammin senkin vuoksi, että ne ovat nimenomaan itsevalmistettuja eivätkä tehdastuotanteisia.

Yksi joulu minullakin oli mahdollisuus valmistaa jäälyhtyjä oikein urakalla. Tästä on jo jokunen vuosi aikaa ja asuin tuolloin vielä porukoitteni nurkissa, myös kelit olivat tuona jouluna sopivat jäälyhtyjen valmistamiseen.

Tuona jouluna ja sitä edeltävänä aikana minulla oli pystyssä oikein kunnon jäälyhtytehdas. Valmistin varmaan parisen kymmentä jäälyhtyä ja muutaman jäätiilenkin maitotölkistä.

Urakoitavaa tuollaisessa ruljanssissa piisasi, ensimmäiset jäälyhdyt valmistin ihan joulukuun ensimmäisinä päivinä ja viimeiset just ennen jouluaattoa.

Mutta oli se ruljanssi sitten kaiken vaivansa arvoistakin. Jouluaattona kotitaloni ulkopiha näytti aikas komealta, kun monet jäälyhdyt koristivat pihaa. Alla on jonkinlainen kuvakin tuosta jäälyhtyjen koristamasta pihasta, mutta kyllä se paljain silmin näytti vielä upeammalta. Ainakin niin muistelisin...


  

Luukku 7/24: Mistä joulun tunnelma tulee?

Joulu on rakas juhla ja jouluun liittyy omanlainen tunnelmansa. Mistä tämä joulun tunnelma sitten tulee? Mikä tekee joulusta joulun?

Joulun tunnelma tulee mielestäni välittämisestä ja rakastamisesta. Joulu on perheiden ja muiden toisilleen tärkeiden ihmisten yhteistä aikaa.

Joulun tunnelma tulee myös siitä, että muistaa jo edesmenneitä läheisiään. Nykyään tästä on minulle tullut entistä tärkeämpi asia äitini ja veljeni menehtymisten vuoksi.

Tähän liittyen, joulun tunnelma tulee myös lasten riemusta. Joulun tunnelma muodostuu osin siitä, kun saa katsella ja ihailla Vilman ja Veikon malttamatonta joulun ja joulupukin odotusta.

Joulun tunnelma muodostuu muutenkin joulun odottamisesta. Odottaa innokkaasti sitä hetkeä, kun pääsee herkuttelemaan lukuisilla jouluruoilla ja näkemään kuinka toiset ihmiset reagoivat heille hankkimiini joululahjoihin.

Enää en pidä niin tärkeänä sitä, että saan itse joululahjoja, mutta toisten ihmisten ilostuttaminen on hienoa puuhaa.

Mistä muusta joulun tunnelma tulee? Joulun tunnelma tulee valosta ja lumesta. Lumi kuuluu läheisesti jouluun ja se nostaa joulufiilistä huimasti. Luminen joulu on ihan eri asia kuin musta joulu.

Joulun tunnelma tulee myös monista joulukoristeista. Etenkin joulukuusesta, tontuista ja joulupukeista sekä kynttilöistä. Kynttilät tuovat jouluun valoa.

Tunnelmaa jouluun tuovat myös lukuisat jouluruoat ja leivonnaiset sekä ennen kaikkea niiden tuoksut. Ja myös kinkun paistaminen tuo monelle ihmiselle tunnelmaa jouluun.

Joulutunnelmaa nostattaa myös lukuisat kauniit joululaulut, kuten Sylvian joululaulu, Tonttu, Joulumaa, Varpunen jouluaamuna ja Näin sydämeeni joulun teet. Esimerkiksi nämä joululaulut herkistävät mielen.

Ja kyllä, jouluun tunnelmaa tuo myös ennen joulua oleva "jouluhärdelli". Vaikka lahjojen hankkimiset ja ruokien valmistamiset ja ostamiset toisiaan raivostuttavatkin, niin kyllä ne vaan omalta osaltaan sitä joulufiilistäkin nostattavat. Ja pistävät entisestään vain odottamaan joulua.

Joulun tunnelma tulee myös perinteistä. Nämä edellä mainitutkin asiat "tapahtuvat" aina joka joulu. Niistä on muodostunut joulun perinteet. Ja erilaiset perinteet tuovat tunnelmaa jouluun.

Joulu on myös ainakin minulle muistojen aikaa. Sitä tulee jouluisin aina muisteltua edellisiä jouluja, varsinkin jo tälläkin iällä lapsuuden jouluja. Ja etenkin nykyään muistelen lapsuuteni jouluja, kun äitini ja veljeni ovat menehtyneet. Enää ei ole mahdollista viettää samanlaisia jouluja kuin lapsena.

Muistot tuovat jouluun tunnelmaa.

Luukku 6/24: Minun Suomeni

Onnittelut 96-vuotiaalle Suomelle. Suomi on hyvä paikka asua, koska

• Suomessa on turvallista asua. Suomalaiset ovat ystävällistä kansaa ja maassamme ei ole sotia. Suomessa ei ole myöskään pulaa ruoasta.
• Suomi on hyvä maa elää, koska maassamme koulutus ja sairaanhoitopalvelut ovat erinomaista luokkaa. Suomessa on myös hyvä sosiaaliturva ja jatkuvasti edistyvä tasa-arvo.  
• Suomessa on myös hyvät mahdollisuudet, kuten mahdollisuudet kouluttaa itseään ja mahdollisuudet tehdä vapaa-ajallaan monia hienoja asioita. Suomessa on hyviä matkailu-, ravitsemis- ja muita vapaa-aikapalveluita.
• Suomi on kaunis maa. Maassamme on paljon järviä, metsiä, saaristoja, vaaroja ja tuntureita. Nämä luonnon kohteet tekevät Suomesta kauniin maan ja niistä meidän on hyvä olla myös kiitollisia.  
• Suomessa pelataan hyvää jääkiekkoa. Suomessa on paljon myös muiden alojen erityisosaamista, kuten taidetta, lahjakkaita näyttelijöitä ja laulajia.

Onnea Suomi!

Luukku 5/24: Lumi

Lumi liittyy läheisesti jouluun. Ainakin minä yhdistän helposti joulun ja lumen yhteen ja lauletaanhan monessa joululaulussakin lumesta.

"Vaan yksi seikka heitä huolettaa: Jollei jouluna ole lunta, voiko joulupukki tullakaan?"

Minä toivon valkeaa joulua ja hyvin todennäköisesti joulusta myös valkea tuleekin. Lumi kuuluu jouluun. Näyttäväthän monet jouluvalotkin koreammilta, kun ulkona on lunta.

Pidän lumesta. Lumi tuo valoa luontoon ja siksi on tärkeää, että talvella on lunta. Ja tuohan lumi monille lapsille ja lapsenmielisille aikuisille runsaasti iloa. Lumesta voi muovailla vaikka mitä ja monet liikuntamuodot edellyttävät lunta, kuten mäen lasku.

Ja nostattaahan se sitä joulun tunnelmaakin, kun lunta on maassa. Verrattuna siihen, jos olisi musta joulu.

Tulkoon siis valkea joulu.



 

Luukku 4/24: Miksi joulu on punainen?

"Joulun pääväri on punainen. Joulu on täynnä punaista; punanuttuinen joulupukki, punanuttuisia joulutonttuja, punaisia kukkia, punaisia verhoja, punaisia vaatteita, punaisia joulupapereita, punaisia joulukynttilöitä. Miksi juuri punainen väri hallitsee jouluamme?" 

"Väreihin liittyvissä, yleisesti kulttuuriimme liittyvissä piirteissä punaista väriä pidetään lämmön ja rakkauden värinä. Mikäpä muu väri sopisikaan näin ajatellen paremmin virittämään jouluista tunnelmaa kuin punainen, silllä onhan joulu rakkauden ja keskinäisen muistamisen ja välittämisen juhlaa." 

"Osa joulun punaisuudesta tulee kirkon taholta. Joulu on uskonnollinen juhla, Jeesuksen syntymän juhla. Kirkossamme määritetään liturgiset värit, jotka kuvaavat erilaisia uskontoon liittyviä aiheita ja liittyvät tiettyihin aikoihin ja tapahtumiin. Kristinuskossa punainen on tulen, veren ja tunnustuksen väri. Se on myös Pyhän Hengen ja Kristuksen tunnustamisen väri. Juuri erityisesti jouluun liittyen se on toisen joulupäivän eli tapaninpäivän liturginen väri." 

Esimerkiksi näiden syiden vuoksi joulu on punainen. Tiedot on lainattu Tunturisusi-nimiseltä nettisivustolta.

Luukku 3/24: Joulu on kaunis

Minun on tunnustettava, että tykkään joulusta. Niin joulun odotusajasta kuin itse joulustakin. Tosin jouluinnostukseni on äitini ja veljeni menehtymisten vuoksi hieman laantunut, mutta olen tästä huolimatta yhä melko innoissani joulusta.

Joulu on tärkeä juhla, se on vuoden tärkein juhla. Yksi asia, joka tekee joulun ajasta hienoa aikaa on joulun kauneus. Muiden juhlapyhien aikaan en edes niin paljoa välitä koristeista, mutta joulukoristeet ovat kauniita.



Joulu ja joulun odotusaika on kaunista aikaa. Ulkona on kaunista, kun valkeaa lunta saattaa olla maassa ja lukuisat jouluvalot koristavat ihmisten taloja ja pihoja. Tietenkin myös talojen sisälläkin on kaunista, kun pirttejä koristavat joulukuuset valoineen ja muut sisäkoristeet. Minäkin olen ehtinyt kaunistamaan asuntoani joulukoristein jo aika päiviä sitten.

Joulu on kaunista aikaa. Joulun kauneutta lisäävät mielestäni myös hyvät, herkistyttävät ja paljon puhuvat joululaulut. Esimerkiksi Näin sydämeeni joulun teen, Varpunen jouluaamuna, Sylvian joululaulu ja Joulumaa... Näin muutaman esimerkin joululauluista mainittuna. Tällaiset laulut kaunistuttavat entisestään joulua.

Ja onhan joulu myös henkisesti kaunista aikaa. On kaunista katsella vieressä, kun pienet lapset odottavat malttamattomina joulupukkia. Joulun aika on myös rauhoittumisen aikaa ja aikaa, joka on perheille tärkeää yhteistä aikaa. Lisäksi jouluna korostuvat myös välittämiseen liittyvät arvot. Nämäkin asiat tekevät joulun ajasta kauniin.

Teksti on alunperin julkaistu Viltsun joulukalenterissa 3.12.2013. Nyt sitä on hieman muokattu. 

Luukku 2/24: Tämä laulu oli viime vuoden soitetuin joululaulu

Tiesitkö, että vuoden 2012 soitetuin joululaulu oli Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen? Laulunhan on sanoittanut Vexi Salmi ja säveltänyt Kassu Halonen. 

Salmi sanoitti Sydämeeni joulun teen- laulun vuonna 1988. Laulu syntyi pakon sanelemana.  

- Teimme Vesa-Matti Loirin kanssa joululevyä, jolta puuttui yksi kappale. Kirjoitin tekstin muutamassa tunnissa ja vein sen levy-yhtiön viereiseen huoneeseen Kassu Haloselle sävellettäväksi, Salmi itse muisteli viime vuoden jouluna Iltasanomissa. 

Sydämeeni joulun teen -laulussa kaivataan ikuisuutta. "On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen, ja sanaton on sydämeni kieli. Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen, ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli".

- Ikuisuus on myös rauhaa ja hyvää oloa. Nykyihmiseltä puuttuu hiljaisuuden tavoittelu. Ihminen ei osaa olla itsensä kanssa. Pitää olla aina hälinää ja melua. Jos ihminen laitetaan hiljaiseen paikkaan, se menee sekaisin. Jokaisen, joka yrittää elämässä pärjätä, pitäisi tulla toimeen itsensä kanssa ja kuulla omia tuntemuksiaan. Pitäisi tavoittaa hiljainen tila ja hurmaava, rauhallinen hyvä olo, Salmi pohdiskeli samaisessa Iltasanomassa. 

Tässä vuoden 2012 soitetuimpien joululaulujen TOP 10:

1. Sydämeeni joulun teen- Vesa-Matti Loiri
2. Hei Mummo- Suvi Teräsniska
3. Varpunen jouluaamuna- Vesa-Matti Loiri
4. Joulumaa- Katri Helena
5. Avaruus- Samuli Edelmann
6. Toive- Paula Koivuniemi
7. Tulkoon joulu- Taikakuu& Cantare-kuoro
8. Miljoona toivomusta- Antti Ketonen
9. Lumienkeleitä- Juulia
10. Joulun tarina- Kari Tapio

Joululaulujen ja joulunäytelmien juuret ovat muuten katoliset. Niiden tarkoituksena oli tehdä kristillinen joulunvietto kansalle läheiseksi ja kiehtovaksi. Tämän ajan jäänteitä ovat muun muassa Tiernapojat, jotka jo 1600-luvulta alkaen ovat kiertäneet esittämässä näytelmää.

Luukku 1/24: Miksi aikuisen on oltava vakava?

Jouluna kuulee kai välillä toteamuksen: "Jouluna aikuinenkin saa olla lapsi."

Helkkari, miksi vain jouluna? Eikö tämä voisi mennä muodossa: "Joulunakin aikuinenkin saa olla lapsi."

Miksi monet aikuisista muuttuu aikuisempana liian vakavaksi? Liian viralliseksi ja totiseksi?

Minun mielestäni ihmisen on hyvä pitää mukanaan aina pilke silmäkulmassa. Ei tämä elämä niin vakavaa ole.

Ainakaan elämään ei kannattaisi mielestäni suhtautua liian vakavasti vaan on tärkeää elää ilon kautta. Mennään osin huumorilla eteenpäin, nauretaan tarvittaessa itsellemmekin ja pidetään etenkin hauskaa!

Kasvetaan aikuisiksi, mutta annetaan pikkupojan aina asua sisällämme. Jouluna saa aikuinenkin olla lapsi, mutta kyllä muulloinkin. Jos lapsettaa.

Klamydian Pilke silmäkulmassa-laulun sanoja lainaten:

"Musta ei kai ikinä taida aikuiseksi olla,
enkä sitä halua. 
Mä vain tahdon pitää hauskaa!
Mä en kai ikinä taida aikuiseksi kasvaa,
enkä sitä halua, 
mä vaan kuljen pilke silmäkulmassa!"